NEUROVAHVISTAVA

SANASTO

Sanastoa päivitetty 18.9.2024

Viittausohjeet:

Voit käyttää joko tätä viittaustapaa tai muuta yleisesti hyväksyttyä viittaustapaa. Muista tarkistaa oman oppilaitoksesi viittausohjeet.

Lähdeluettelossa: Neuromoninaiset (2024). Neurovahvistava sanasto. www.neuromoninaiset.fi/sanasto. Viitattu DD.MM.YYYY
Tekstiviitteessä: (Neurovahvistava sanasto, 2024)
Muualla: Neuromoninaiset + linkki (www.neuromoninaiset.fi/sanasto)

Sanoja ja niiden määritelmiä saa käyttää vapaasti julkaisuissa, esityksissä ja muissa ei-kaupallisissa tai kaupallisissa materiaaleissa, kunhan viittaat ylläolevien ohjeiden mukaisesti eli mainitset Neuromoninaiset tiedon lähteeksi.

Tähän sanastoon on koottu neuromoninaisuuteen liittyviä sanoja ja käsitteitä neurovahvistavasta näkökulmasta.

Sanat ovat voimallisia ja luovat todellisuuttamme: ne muokkaavat ajatteluamme, käsityksiämme ja kulttuuriamme, minkä vuoksi sanoilla, joita käytämme on valtava merkitys. Haluamme omalta osaltamme jalkauttaa neuromoninaisuuden syrjimätöntä sanastoa. Sanasto kehittyy myös alati ja useille sanoille ei ole välttämättä vielä varsinaista virallista suomennosta - sanat ja niiden merkitykset muuttuvat ajassa. Toivomme sinulta hyvä lukija ymmärrystä sanavalinnoista, mutta ymmärrämme myös, mikäli valintamme herättävät mahdollisesti erimielisyyksiä. Mikäli haluat kommentoida, ehdottaa muutosta tai lisätä sanan sanastoon, laita meille viestiä yhteydenottolomakkeella tai sähköpostitse info@neuromoninaiset.fi

SANOJEN ETSIMINEN:

Windowsillä näppäinyhdistelmä ctrl+f ja Applella command+f avaa hakutoiminnon, jolla löydät näppärästi haluamasi sanan ilman selailua.

KUINKA LUKEA TÄTÄ SANASTOA:

1. Ensin näet käsitteen arkikielisen muodon tummennettuna.

2. Tämän jälkeen näet kursivoituna käsitteen tieteellisen vastineen, jos sellainen on.

3. Mikäli käsitteellä on myös slangisana, tulee tämä ilman muotoiluja tieteellisen vastineen jälkeen.

4. Suluissa (kursivoituna) näet sanan englanninkielisen käännöksen.

5. Yhtäkuin-merkin (=) jälkeen tietue kertoo sanan selityksen eli mitä kyseinen sana tarkoittaa.

   
   ESIMERKKI:

   Kaikupuhe, ekolalia (echolalia)
   = Sanojen, lauseiden ja äänien toistaminen ääneen tai mielessä välittömästi niiden kuulemisen jälkeen.

   Kaikupuhe: arkikielinen muoto sanasta / ekolalia: tieteellinen vastine / (echolalia): sanan englanninkielinen vastine / tietue (=) kertoo, mitä kaikupuhe tarkoittaa.

A

AAC-menetelmät (Augmentative and Alternative Communication)
= Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (AAC) tarkoittaa viestintää, jossa käytetään esimerkiksi tukiviittomia, kuvia tai blisskieltä. Lue lisää tästä.

Ableismi (ableism)
= Epäsuoraa eli välillistä toimintakykyyn perustuvaa syrjintää ja ns. “pystyvyysnormi”. Ableismia on vammattomuutta ja terveyttä olettavat ja vaativat normit, kieli, rakenteet ja ympäristöt, jotka syrjivät vammaisia, sairaita tai muuten toimintakyvyltään rajoittuneita ihmisiä. Se perustuu ajatukseen, että vammattomuus ja terveys on “normaalia” ja vammaisuus “epänormaalia”. Tämän seurauksena vammaisiin ja sairaisiin ihmisiin suhtaudutaan tietoisesti tai tiedostamatta alempiarvoisina, epämiellyttävinä ja/tai kyvyttöminä. Yksittäisen henkilön kohtelu syrjivästi toimintakyvyn perusteella on disabilismia. Katso: disabilismi, leima/leimaaminen, syrjintä, syrjäyttäminen, vammaisuus, yhdenvertaisuus.

ADHD aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Attention Deficit Hyperactivity Disorder)
= Neurotyyppi, jonka piirteisiin kuuluu kolme ydinpiirrettä: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

ADHD-lamaantuminen (ADHD paralysis)
= Tilapäinen kyvyttömyys aloittaa tai saattaa loppuun tehtäviä. Vaikeuksien syy voi olla tarkkaavuudessa, keskittymisessä ja organisoinnissa. Tämä voi joskus johtaa “halvaantumisen” tunteeseen tai kyvyttömyyteen toimia haluamallaan tavalla.

ADHD-vero (ADHD tax)
= Kun ADHD-henkilö saa maksumuistuksia tai muita ylimääräisiä taloudellisia kuluja ADHD-piirteiden seurauksena takia.

Afantasia (aphantasia)
= Neurotyyppi, jonka piirre on kyvyttömyys “nähdä” mielikuvia.

Aistialiherkkä, aistialiherkkyys (sensory under-responsivity)
= Liian vähäinen havainnointi tai reagointi johonkin aistiin liittyen. Kyseinen aisti on siis turta. Aistialiherkkyys voi ilmetä hitautena, passiivisuutena tai aistihakuisuutena eli pyrkimyksenä aktivoida kyseistä aistia.

Aistiesteettömyys aisti-inklusiivisuus (sensory accessibility, sensory friendly, sensory inclusive)
= Aistiesteettömyys viittaa ympäristön suunnitteluun ja järjestelyyn, joka ottaa huomioon ihmisten erilaiset aistikokemukset. Tavoitteena on vähentää aistien ylirasitusta ja epämukavuutta erityisesti herkimmille henkilöille, kuten autismikirjon henkilöille tai niille, joilla on aistitoimintojen haasteita. Aistiesteettömyys voi käsittää valaistuksen, äänitason, tilanjärjestelyn, materiaalien, hajujen ja väripaletin optimoinnin siten, että ympäristö on mahdollisimman vähän ärsyttävä ja tukee ihmisten hyvinvointia. Tämä käsite on olennainen osa inklusiivista suunnittelua ja pyrkimystä luoda esteetön ympäristö kaikille.

Aistihakuisuus (sensory seeking, sensory craving)
= Pyrkimys aktivoida jotain aistia erilaisilla ärsykkeillä. Voi tuottaa mielihyvää, auttaa rauhoittamaan tai helpottaa ajatuksen kulkua. Tavallisesti harmitonta, mutta joskus aistihakuisuus voi kärjistyä itseä vahingoittavaksi toiminnaksi. Aistihakuisuus on erityisen yleistä aistialiherkkyyden yhteydessä, mutta ilmenee myös aistiyliherkillä.

Aistiherkkä, aistiherkkyys (sensory responsivity)
= Tavanomaisesta poikkeava tapa havaita ja käsitellä aistiärsykkeitä, joka voi haastaa arkea. Erityisen yleistä autisteilla ja monilla muilla neuroepätyypillisillä. Aistiherkkyys kattaa sekä yliherkkyyden että aliherkkyyden. Ihmisellä voi olla samaan aikaan sekä yli- että aliherkkyyttä esim. eri aistien osalta tai tilanteesta riippuen. Katso aistialiherkkä, aistiyliherkkä

Aistitiedon jäsentyminen sensorinen integraatio (sensory integration)
= Aistien ympäristöstä ja kehosta välittämän tiedon vastaanotto, käsittely ja yhdistely aivoissa muotoon, joka on käyttökelpoista yksilölle ja hänen tavoitteilleen. Katso aistiyliherkkyys, aistialiherkkyys

Aistiyliherkkä, aistiyliherkkyys (sensory over-responsivity)
= Liiallinen havainnointi tai reagointi johonkin aistiin liittyen. Aistiyliherkkyys voi ilmetä ahdistuneisuutena, ärtyneisyytenä tai välttelynä eli pyrkimyksenä vähentää kyseisen aistin aktivoitumista.

Ajatuksiin katoaminen (zone out)
= Mielentila, jossa henkilö katoaa omiin ajatuksiinsa ja menettää hetkellisesti yhteyden nykyhetkeen ja ympäristöönsä. Katso dissosiaatio

Aleksitymia (alexithymia)
= Vaikeus tunnistaa ja sanoittaa tunteita ja/tai erottaa niitä kehollisista tuntemuksista. Aleksitymia vaikeuttaa tunteiden säätelyä sekä itsensä rauhoittamista. Aleksitymialle on tyypillistä myös kehon tuntemusten aistimisen haasteet, ulospäinsuuntautunut ajattelu sekä heikentynyt mielikuvituskyky. Aleksityymisellä ihmisellä voi olla poikkeava tapa kokea empatiaa kuten kognitiivisen empatian painottuminen tai heikentynyt empatiakyky.

Allisti/allistinen (allistic)
= Henkilö, joka ei ole autisti. Voi olla neurotyypillinen tai neurovähemmistöön kuuluva henkilö, joka ei kuitenkaan ole autisti.

Antiableismi (antiableism)
= Aktiivista toimintaa ableismin vastustamiseksi ja purkamiseksi (vertaa antirasismi). Antiableismia on esimerkiksi omien ableististen käsitysten haastaminen, vammaisten kokemien esteiden poistamista, vähemmistöjen suosimien sanojen käyttäminen sekä syrjintään puuttuminen sitä havaittaessa. Katso ableismi, vammaisuus

Apraksia (apraxia)
= Tahdonalaisten liikkeiden poikkeavuus. Apraksia tarkoittaa kyvyttömyyttä liikkua aiemmin opituilla tavoilla, vaikka motorinen toiminta ja tuntojärjestelmä ovat kunnossa. Katso dyspraksia.

ARFID (Avoidant Restrictive Food Intake Disorder)
= Syömishäiriö, jolle ominaista on hyvin rajoittunut ja yksipuolinen ruokavalio. ARFID kumpuaa yleensä erilaisista aistiherkkyyksistä ja/tai ennakoitavuuden ja turvallisuuden tarpeesta. Syömishäiriössä ei kuitenkaan ole kyse "nirsoudesta" ja se ei ole kenenkään oma valinta, jonka vuoksi termiä "valikoiva" syöminen ei tule käyttää. ARFID alkaa usein jo lapsuudessa ja se voi aiheuttaa alipainoa sekä hidastaa pituuskasvua. ARFID voi ulkoapäin katsottuna muistuttaa oireiltaan anoreksiaa, mutta siihen ei liity kehonkuvaan liittyviä syömishäiriöajatuksia, kuten halua laihtua. ARFID ja anoreksia voivat kuitenkin esiintyä yhtä aikaa.

Arkitaidot ADL-taidot (Activities of Daily Living)
= Toimintakykyä tukevat arkitaidot, kuten peseytyminen, pukeutuminen, WC-käynnit, liikkuminen kodissa, pidätyskyky ja ruokailu.

Asentoaisti, liike-asentoaisti proprioseptio (proprioception)
= Aisti, joka havainnoi ja tulkitsee lihasten, luuston ja nivelten asentoa ja liikkeitä. Mahdollistaa oman kehon ja sen asennon hahmottamisen sekä tarkoituksenmukaisen liikkumisen. Asentoaistin aliherkkyys voi aiheuttaa esim. kömpelyyttä ja vaikeutta säädellä omaa voimankäyttöä. Asentoaistin yliherkkyys voi aiheuttaa esim. arkuutta liikkua tai poikkeuksellista lahjakkuutta liikunnassa. Katso aistiherkkyys, aistialiherkkyys, aistiyliherkkyys.

AuDHD (AuDHD)
= Autisti, jolla on ADHD.

Autismi, autismikirjo, autismin kirjo (autism)
= Neurotyyppi, jonka piirteisiin kuuluu omalaatuiset ja epätyypilliset ajattelun ja vuorovaikutuksen tavat, sekä erilaiset aistikäsittelyn ja kognitiivisen prosessoinnin muodot. Autismin kirjo kuvaa sitä, että autistiset piirteet ovat moninaisia ja äärimmäisen yksilöllisiä.

Autisti, autistinen (Autistic)
= Henkilö, joka on autisti. Useissa tutkimuksissa on todettu, että autistit käyttävät mieluummin identiteettilähtöistä kuin ihmislähtöistä kieltä.

Autistien johtama (Autistic-led)
= Toimintamalli, jossa autismiin liittyvän toiminnan johtorooleissa on autisteja.

Autistien oikeuksien päivä (Autistic Pride)
= Autistinen Pride on autistien oikeuksien päivä, jollon juhlistetaan autistista identiteettiä ja ylipäätään autistisia ihmisiä. Autistista Pridea vietetään kesäkuussa, mutta uskomme, että autistista ylpeyttä tulisi juhlistaa ympäri vuoden.

Autistinen aksentti (Autistic accent)
= Autisteille tyypilliset puhetavat, kuten monotonisuus (tasainen puheääni), käsillä puhuminen, poikkeava puhenopeus, murteiden matkiminen tai puhetavan muuttaminen seuran tai tilanteen mukaan. Katso myös kaikupuhe.

Autistinen jähmeys autistinen inertia (Autistic inertia)
= Autistinen vaikeus aloittaa, lopettaa tai vaihtaa toimintaa. Se voi ilmentyä vaikeutena siirtymissä, tehtävien jatkamisesa keskeytyksen jälkeen, vaikeutena tehdä päätöksiä, ahdistuneisuutena tai muina toiminnanohjauksen haasteina.

Autistinen kulttuuri (Autistic culture)
= Autistien muodostamien ihmisryhmien ja -yhteisöjen toiminta ja vuorovaikutus, joka perustuu sen jäsenten autistisiin piirteisiin ja huomioi ne. Rakentaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistaa autistille kokemuksen, että tulee hyväksytyksi omana itsenään.

Autistinen uupumus (Autistic burnout)
= Poikkeuksellista väsymystä, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta haastaviin tilanteisiin, joista ei ole ollut riittävästi aikaa toipua. Autistit, kuten monet muutkin neuroepätyypilliset, ovat alttiimpia uupumukselle sekä kuormitusherkkyyden että maskauksen seurauksena.

Autonomia (autonomy)
= Itsenäisyys, valinnanvapaus, itseohjautuvuus, oma-aloitteisuus. Koettu autonomia tarkoittaa yksilön kokemusta toimijuudestaan ja omista mahdollisuuksista tehdä päätöksiä ja vaikuttaa omaan elämäänsä.

B

BIPOC (Black, Indigenous and People Of Color)
= BIPOC-käsite tulee englanninkielisistä sanoista Black (musta ihminen), Indigenous (alkuperäiskansaan kuuluva ihminen), People of Colour (termillä viitataan ihmisiin, jotka mielletään erilaisten ominaisuuksien (esimerkiksi nimi, ihonväri tai uskonto) vuoksi muiksi kuin valkoisiksi ihmisiksi. BIPOC-ihmisten neurotyypit voivat ilmetä eri tavoin kuin valkoisilla, jonka takia niitä ei tunnisteta tai tulkita oikein.

D

Diagnoosi, diagnosoida dg (diagnosis, to diagnose)
= Lääketieteellinen prosessi, jossa lääkäri muiden asiantuntijoiden tukemana etsii selitystä yksilön terveyttä haittaaville oireille. Diagnoosit perustuvat kansainvälisiin diagnoosiluokituksiin, joissa määritetään kriteerit kaikille tieteellisesti tunnistetuille sairauksille, oireyhtymille ja muille terveyteen vaikuttaville tekijöille. Diagnoosien perusteella yksilön on mahdollista saada ja/tai hakea lääketieteellistä hoitoa, kuntoutusta, taloudellisia etuuksia tai muuta yhteiskunnallista tukea. Katso itsetunnistaminen.

Disabilismi (disablism)
= Suoraa eli välitöntä toimintakykyyn perustuvaa syrjintää. Vammaiseen, toimintarajoitteiseen tai sairaaseen ihmiseen kohdistuvaa verbaalista, psykologista, fyysistä tai taloudellista väkivaltaa. Katso ableismi.

Dissosiaatio, dissosioida disso, dissot (dissociation, to dissociate)
= Ihmismielen jakautuminen tai osittainen erkaantuminen jostain mielen tai kehon osasta. Mielen keino suojautua kivuliaalta tai traumaattiselta kokemukselta, niin että toimintakyky säilyy edes osittain. Lähes kaikki ihmiset dissosioivat välillä huomaamattaan, ilman että sillä on merkittäviä kielteisiä seurauksia. Voimakas dissosiaatio voi kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi poissaolokohtauksia tai omien tarpeiden ohittamista. Jos dissosiaatioon joutuu turvautumaan usein, se voi kehittyä dissosiaatiohäiriöksi. Katso dissosiaatiohäiriö, DID. Lue lisää tästä.

Dissosiaativinen identiteettihäiriö, DID (Dissociative Identity Disorder)
= Neurotyyppi ja traumaperäinen häiriö, jossa mieli jakautuu kahteen tai useampaan eri persoonallisuuteen. Äärimmäisessä muodossaan persoonallisuuksilla on täysin erilliset identiteetit, henkilöhistoriat, nimet ja jopa puhetyyli. DID:n taustalla on varhaislapsuudessa alkanut toistuva ja vakava trauma kuten fyysinen tai henkinen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Mielen jakautuminen eri persoonallisuuksiksi on selviytymismekanismi. Katso dissosiaatio, dissosiaatiohäiriöt. Aiemmin sivupersoonahäiriö (englanniksi multiple personality disorder).

Dissosiaativiset häiriöt (dissociative disorder)
= Traumaperäinen häiriö, jonka ydinoire on häiritsevät dissosiaatiokohtaukset. Dissosiaatio voi ilmetä mm. epätodellisuuden kokemuksena, vierautena omasta kehosta, muistinmenetyksinä tai persoonallisuuden jakautumisena. Dissosiatiivisiin häiriöihin kuuluu muun muassa dissosiatiivinen identiteettihäiriö, dissosiatiivinen muistinmenetys ja depersonalisaatiohäiriö. Katso DID.

Dopamiini (dopamine)
= Yksi hermoston lukuisista välittäjäaineista. Välittäjäaine on hermosolujen erittämä kemikaali, jonka avulla hermosolut viestivät toisilleen. Dopamiinilla on useita eri tehtäviä hermostossa, mm. lihastoiminnan säätely, toiminnanohjaus ja motivoituminen. Dopamiinin toiminnan eroavaisuudet on yksi keskeisistä ADHDn oireiden aiheuttajista.

Dopamiinivajarit 
= ADHD-slangia. Alhainen dopamiinitaso, joka tuottaa hyvin alakuloisen ja/tai lamaantuneen olon. Dopamiinivajarit voi olla seuraus esim. dopamiiniövereistä.

Dopamiiniöverit 
= ADHD-slangia. Korkea dopamiinitaso, joka aiheuttaa kiihtyneen ja innostuneen mielialan. Dopamiiniövereistä voi seurata dopamiinivajarit.

Dysforia (dysphoria)
= Kokonaisvaltainen, mutta epämääräinen henkinen ja/tai tunteellinen paha olo. Kumpuaa usein omaan identiteettiin liittyvistä tunteista tai ristiriidoista esim. siitä ettei pysty täyttämään omia tai muiden odotuksia. Dysforian epämiellyttävyys saa monet välttämään sitä laukaisevia tilanteita, joka voi johtaa vetäytymiseen, muiden miellyttämiseen, omien tarpeiden ohittamiseen ja jopa valehteluun tai huijaamiseen. Vertaa sukupuolidysforia. Katso RSD.

Dyskalkulia (dyscalculia)
= Neurotyyppi ja hahmotushäiriö, jonka piirteisiin kuuluu vaikeus tunnistaa ja verrata määriä, numeroita ja muita matemaattisia käsitteitä.

Dyspraksia (dyspraxia)
= Neurotyyppi ja hahmotushäiriö, jonka piirteisiin kuuluu vaikeudet tuottaa puhetta tai muita liikkeitä.

E

EDA (Extreme Demand Avoidance)
= Toinen nimitys PDA:lle. Katso PDA.

Edustus representaatio (representation)
= Ihmisryhmän mahdollisuudet tulla kuulluksi ja nähdyksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Etuoikeutetuilla ihmisryhmillä on yleensä parempi edustus kuin vähemmistöillä, ellei asiaan kiinnitetä erityistä huomiota.

Ei mitään meistä ilman meitä (Nothing about us without us)
= Vammaisliikkeen osallisuusperiaate. Vammaisille tulee taata aina mahdollisuus osallistua heitä itseään koskevan tiedon tuottamiseen, toiminnan kehittämiseen ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Empatiakuilu, myötätuntokuilu (double empathy problem)
= Eri neurotyyppien välinen vaikeus ymmärtää toisiaan mm. erilaisesta hahmottamisesta ja vuorovaikutustavoista johtuen. Katso kaksoisempatiateoria.

Epilepsia (epilepsy)
= Neurotyyppi ja aivojen sähköisen toiminnan häiriö. Sen piirteisiin kuuluu toistuvat kohtaukset, jotka voivat aiheuttaa mm. tajunnan hämärtymistä, katoamista, kouristuksia tai muita oireita. Epileptikko tarkoittaa henkilöä, jolla on epilepsia. Epileptinen on adjektiivi, joka kuvaa jotain epilepsiaan viittavaa asiaa.

Erityinen, erityis- erkka- (special)
= Sana, jolla erotellaan ja määritellään lisätuen tarve tavallisista tarpeista esim. erityistarpeet, erityisopetus. Koetaan monesti kiertoilmauksena haasteille tai vaikeuksille, jolla on hyvä tarkoitus, mutta todellisuudessa vain kaunistelee ja korostaa outoutta tai poikkeavuutta. Tämän vuoksi monet vammaisyhteisöt karttavat tätä sanaa ja suosivat mieluummin tarkkaa kieltä kuten vammainen, autisti tai ihan vain tarpeet.

Erityiskiinnostuksenkohde, erityismielenkiinnonkohde Ekko (Special interest, SI)
= Yksi autismin ydinpiirteistä, joka tarkoittaa voimakasta, pitkäaikaista mielenkiintoa johonkin asiaan tai aiheeseen. Ajanviettäminen ekon parissa esimerkiksi ajattelun, keräilyn tai tutkimisen muodossa on monille autisteille palauttavaa ja siten tärkeä itsetuen muoto. Autistilla voi olla samaan aikaan myös muita mielenkiinnonkohteita kuin erityismielenkiinnonkohteita. Erityinen viittaa kiinnostuksen voimakkuuteen ja/tai kohteeseen.

Erityislahjakas, erityislahjakkuus (savant, savantism)
= Neurotyyppi, jonka piirteisiin kuuluu johonkin kognitiiviseen prosessiin (esim. muisti, aistiprosessointi) liittyvä poikkeuksellinen kyky tai taipumus. Se voi olla synnynnäinen tai hankittu esimerkiksi onnettomuuden seurauksena. Vaikka erityislahjakkuus on muuhun väestöön verrattuna yleisempää monissa neurovähemmistöissä, useimmilla neurovähemmistöön kuuluvilla ei ole erityislahjakkuutta.

Esteellisyys, esteellinen (inaccessibility, inaccessible)
= Tila, ympäristö tai toiminta, jonka järjestelyt estävät jonkun henkilön, usein johonkin vähemmistöön kuuluvan henkilön, osallistumisen. Esteet voivat olla mm. liikkumiseen, aisteihin, vuorovaikutukseen liittyvä. Katso esteettömyys

Esteettömyys (accessibility)
= Ihmisten keholliseen toimintaan eli liikkumiseen ja aistimiseen liittyvien tarpeiden huomioiminen fyysisissä ympäristöissä. Esteettömyydellä turvataan etenkin vammaisten osallisuus ja yhdenvertaisuus. Katso esteellisyys, saavutettavuus, vammaisuus, yhdenvertaisuus. Lue lisää tästä

F

Fibromyalgia Fibro (fibromyalgia)
= Krooninen sairaus, joka vaikuttaa erityisesti lihaksiin ja sidekudoksiin ja aiheuttaa kipuja, jäykkyyttä ja herkistymistä kehon eri osissa. Fibromyalgian tieteellinen ymmärrys on yhä kesken, mutta sen arvellaan yleensä olevan keskushermoston toimintaan liittyvä tila. Tämän tulkinnan perusteella fibromyalgia on neurotyyppi.

H

Hajuaisti (smell, sense of smell, olfactory system)
= Aisti, joka havaitsee ja tulkitsee ilmassa olevia hajuaja eli kemikaaleja. Nenän limakalvoilla olevat hajuaistinsolut ovat suorassa yhteydessä aivoihin, jonka takia hajut herättävät herkästi tunteita ja muistikuvia. Hajuaisti osallistuu myös makukokemuksen muodostumiseen. Hajuaistin aliherkkyys voi aiheuttaa esim. ruokahaluttomuutta tai sitä, ettei huomaa siivoamisen tai peseytymisen tarvetta. Hajuaistin yliherkkyys voi aiheuttaa esim. voimakkaita tunnereaktioita (erityisesti inhoa) tiettyihin hajuihin tai taipumusta päänsärkyihin ja jopa migreeniin. Katso aistiherkkyys, aistialiherkkyys, aistiyliherkkyys

Hankinnainen (acquired)
= Pysyvä tai pitkäaikainen ominaisuus, jota ihmisellä ei ole syntyessään. Hankinnaiset ominaisuudet ovat usein sairauksia tai vammoja. Hankinnaisiin neurotyyppeihin kuuluvat esim. mielenterveyden häiriöt ja aivovammat. Joskus käytetään sanaa ‘hankittu’, mutta sen käyttöä ei suositella harhaanjohtavuuden ja syyllistävän sävyn vuoksi; ihminen ei tarkoituksella sairastu tai vammaudu. Katso synnynäinen. Lue lisää: Kielitoimiston sanakirja

Hyperempatia (hyperempathy)
= Poikkeuksellisen vahva kyky aistia ja samaistua toisen ihmisen tuntemuksiin. Voi olla hallitsematonta eli on vaikea erottaa muiden tunteet omista tunteista.

Hyperfantasia (hyperphantasy)
= Neurotyyppi, jonka piirteisiin kuuluu kyky kuvitella tai “nähdä” asiat mielessään yhtä tarkasti kuin silmillä.

Hyperfiksaatio (hyperfixation)
= Hallitsematon kiinnostus tai uppoutuminen päiviksi tai viikoiksi johonkin aiheeseen tai tekemiseen. Hyperfiksaatiossa ei halua tai kokee kuormittavaksi käyttää aikaa muuhun kuin hyperfiksaation kohteeseen. Lue lisää tästä.

Hyperfokus (hyperfocus)
= Hallitsematon huomion suuntautuminen johonkin asiaan tai tekemiseen tunneiksi tai eniten muutamaksi päiväksi. Hyperfokuksessa henkilö ei välttämättä huomaa ulkoisia ärsykkeitä, ärtyy keskeytyksistä sekä pahimmillaan ohittaa oman kehon viestejä ja tarpeita. Vertaa flow-tila.

Hyperleksia, hyperleksikaalinen (hyperlexia, hyperlexic)
= Neurotyyppi, jonka piirre on poikkeuksellinen kiinnostus sanoihin ja kirjoitettuun kieleen. Hyperleksinen ihminen (hyperleksikko) oppii lukemaan varhaisessa iässä, lukee pikkutarkasti ja/tai omaa erittäin syvän kielitaidon. Lue lisää tästä.

I

Infantilisoida, infantilisointi (infantalising, infantilisation)
= Aikuisen kohtelua tai vähättelyä lapsenomaisena. Infantilisointi on alentavaa ja holhoavaa, sillä se jättää usein huomiotta henkilön kypsyyden, älykkyyden ja kyvyn tehdä päätöksiä itse.

Infodumppaaminen (infodumping)
= Suuren tietomäärän jakaminen yksityiskohtaisesti, innostuneesti ja/tai pitkään tietystä aiheesta, usein erityismielenkiinnonkohteesta. Katso erityismielenkiinnonkohde.

Inhibitio (inhibition)
= Toiminnanohjauksen yksi keskeinen osa-alue, joka vastaa käyttäytymisen ja reaktioiden säätelystä automaattisesti tai tietoisesti. Inhibitiotaitoihin kuuluu mm. epäolennaisten ärsykkeiden huomiotta jättäminen ja häiritsevien sisäisten impulssien vastustaminen. Inhibition haasteet näkyvät esim. häiriöherkkyytenä, tunnesäätelyn vaikeutena ja tarkkaamattomuutena. Lue lisää tästä. 

Intersektionaalisuus (intersectionality)
= Tarkastelutapa, joka ottaa huomioon yksilön risteävät identiteetit, jotka vaikuttavat yksilön asemaan yhteiskunnassa. Näitä ovat esim. ikä, yhteiskuntaluokka, alkuperä, sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen. Intersektionaalisuus auttaa ymmärtämään, miten monet eriarvoisuuden tai haittojen muodot voivat joskus yhdistyä ja luoda esteitä, joita ei perinteisillä tavoilla ymmärretä.

Itsemääräämisteoria (self-determination theory)
= Laajasti tunnustettu motivaatiota selittävä psykologian teoria. Teorian mukaan yksilön motivaation taso ja hyvinvointi määräytyvät sen mukaan, kuinka hyvin hänen psykologiset perustarpeensa (autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus) tulevat tyydytetyiksi. Katso autonomia, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus. Lue lisää tästä.

Itsesäätelyn epätasapainotila (dysregulation, dysregulated)
= Ylikuormittumisesta johtuva mielentila, jossa henkilön on vaikea säädellä ja hallita tunteitaan, ajatteluaan ja/tai käytöstään. Voi ilmetä lamaantumisena tai väkivaltaisena käytöksenä itseä tai muita kohtaan. Vaatii usein yhteissäätelyä toisen ihmisen kanssa. Katso tunneromahdus, sulkeutuminen, yhteissäätely.

Itsetuki (self-support)
= Itsesäätelyä ja aikaansaamista tukevat toimintamallit, työkalut ja muut ratkaisut. Itsetuki on itsemyötätuntoisempi ja ratkaisukeskeisempi vaihtoehto itsekurille.

Itsetunnistaminen (self-recognition)
= Itseymmärryksen syventämiseen pyrkivä pohdintaa, jonka tavoitteena on tunnistaa omia piirteitä ja tarpeita. Itsetunnistaminen mahdollistaa itselle sopivien toimintamallien ja ratkaisujen löytämisen sekä vahvistaa itsetuntoa ja mielenterveyttä. Itsetunnistaminen on parempi vaihtoehto sanalle itsediagnosointi, koska diagnosointi on lääketieteellistä asiantuntemusta vaativa prosessi.

K

Kaikupuhe ekolalia (echolalia)
= Sanojen, lauseiden ja äänien toistaminen ääneen tai mielessä välittömästi niiden kuulemisen jälkeen.

Kaksoisempatiateoria (double empathy theory)
= Teorian mukaan kahden eri neurotyypin välillä on vaikeuksia samaistua toistensa kokemusmaailmaan tai ymmärtää toisen vuorovaikutustapoja. Kaksoisempatiateoria edellyttää molemminpuolista vastuuta vuorovaikutuksesta toisen vuorovaikutustapoja kunnioittaen. Lue lisää tästä.

Kasvosokeus kasvoagnosia (prosopasigna)
= Vaikeus hahmottaa ja tunnistaa kasvoja ja/tai kasvojen ilmeitä. Voi olla synnynnäistä tai aivovammasta johtuvaa.

Kehitysvammaisuus (intellectual disability)
= Synnynnäinen vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita. Lievästi kehitysvammainen ihminen tulee toimeen melko itsenäisesti ja tarvitsee tukea vain joillakin elämänalueilla. Vaikeasti kehitysvammainen ihminen tarvitsee jatkuvaa tukea. Lue lisää tästä.

Kehoaisti interoseptio (interoception)
= Aisti, joka havaitsee ja tulkitsee kehon sisäisiä tuntemuksia. Kehoaisti mahdollistaa mm. nälän, janon ja vessahädän tunnistamisen. Kehoaistin aliherkkyys vaikeuttaa omien tarpeiden tunnistamista ja niistä huolehtimista. Kehoaistin yliherkkyys voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja tunnesäätelyn haasteita. Katso aistiherkkyys, aistialiherkkyys, aistiyliherkkyys.

Kehollinen pakkotoiminto (BFRB, Body Focused Repetitive Behavior)
= Kehoon kohdistuva ja itseä vahingoittava stimmaus tai pakko-oire, joka liittyy usein ahdistuksen säätelyyn tai stimulaation hakuun. Voi ilmetä esimerkiksi ihon, hiusten tai muiden ihokarvojen nyppimisenä, poskien tai huulten pureskeluna tai nenään ja korvien kaivaminen. Katso stimmi, stimmata, stimmaaminen.

Kehontuplaus (body doubling)
= Toisen henkilön läsnäolon hyödyntäminen oman toiminnanohjauksen tukena. Auttaa saattamaan monivaiheisia ja/tai epämieluisia tehtäviä, kuten siivousta tai paperihommia loppuun. Toinen henkilö ei tee puolesta vaan enintään osallistuu tekemiseen. Usein kuitenkin riittää, että toinen on vain läsnä samassa tilassa tekemässä jotain omaa tehtävää.

Kipuaisti nosiseptio (sense of pain, nociception)
= Aisti, joka havainnoi ja tulkitsee kehoa vahingoittavia tai uhkaavia asioita. Kipuaistin aistinsolut ovat muista aistinsoluista erikoistuneita muotoja, jotka aktivoituvat vasta tietyn kynnyksen ylittyessä esim. kun lämpötila ylittää tietyn pisteen. Kipuaistin aliherkkyys voi aiheuttaa esim. sitä, ettei huomaa omaa sairastumista tai osaa varoa vaarallisia asioita kuten teräviä veitsiä. Kipuaistin yliherkkyys voi aiheuttaa esim. liiallista varovaisuutta ja arkuutta tai terveysahdistusta. Katso aistiherkkyys, aistialiherkkyys, aistiyliherkkyys. Lue lisää tästä.

Kirjoittamisen vaikeus, kirjoittamisen häiriö dysgrafia (dysgraphia)
= Neurotyyppi ja hahmotushäiriö, jonka piirteisiin kuuluu poikkeava tapa hahmottaa ja piirtää suuntia ja muotoja, jonka seurauksena on vaikea oppia piirtämään kirjaimia ja muita symboleita selkeästi. Katso myös lukihäiriö.

Kohtuulliset mukautukset (reasonable adjustment)
= Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoajan toimenpiteet, jotka turvaavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden ja joista ei koidu kohtuuttomia kuluja. Työnantajan on mahdollista hakea mukautuksiin työolosuhteiden järjestelytukea. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää. Katso vammaisuus, syrjintä. Lue lisää Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Esteettä töihin, Työsuojelu.

Kolonepsy, nenttisosiaalistettu neurotyypillisesti sosiaalistunut neuroepätyypillinen henkilö 
= slangia. Henkilö, joka ei ole tunnistanut neuroepätyypillisyyttään, mutta on omaksunut neuronormatiiviset arvot osaksi arvojaan, käyttäytymistään ja vuorovaikutustaan. Suhtautuu usein hyökkäävästi tai torjuvasti neuromoninaisuusaiheisiin. Kolonepsy kokee kuitenkin epämääräisyyttä ulkopuolisuutta yhteiskunnasta ja yhteisöstään. Katso maskaaminen.

Koprolalia (coprolalia)
= Tahaton äänellinen tic (Tourettessa), joka saa sanomaan sopimattomia sanoja tai lauseita esim. kirosanoja. Lue lisää tästä.

Kuuloaisti (sense of hearing, auditory system)
= Aisti, joka havaitsee ja tulkitsee ääniä. Kuuloaistin aliherkkyys voi aiheuttaa esim. mieltymyksenä kovaääniseen musiikkiin tai sitä, että henkilö ei reagoi puheeseen tai omaan nimeensä. Kuuloaistin yliherkkyys voi aiheuttaa esim. häiriöherkkyyttä tai ahdistuneisuutta ja ärtyneisyyttä hälyisissä ympäristöissä. Kuuloon liittyvä aistiherkkyys ei perustu kuuloelinten ja aivojen rakenteellisiin eroihin tai vammoihin, jotka aiheuttavat huonokuuloisuutta, kuuroutta tai puheen ymmärtämisen vaikeuksiin. Katso aistiherkkyys, aistialiherkkyys, aistiyliherkkyys.

Kyvykkyys, pystyvyys (competence)
= Yksilön kokemus omasta osaamisestaan ja sen riittävyydestä suhteessa omiin tavoitteisiin ja vastuisiin. Myös uskoa omasta pärjäämisestä. Katso itsemääräämisteoria.

Käsikirjoittaminen skriptaaminen (scripting)
= Oman vuorovaikutuksen suunnittelu ja harjoittelu etukäteen sosiaalisia tilanteita varten. Käsikirjoittaminen voi olla yksittäiseen tilanteeseen liittyvää tai abstraktilla tasolla kaikkiin vuorovaikutustilanteisiin varautumista. Katso maskaaminen.

L

Leima, leimaaminen stigma (stigma, stigmatisation)
= Ihmisen taustaan, olemukseen, toimintaan tai sairauteen perustuva kielteinen mielikuva. Se voi ilmetä muun muassa herjaavana sanana, ennakkoluuloina, syyllistämisenä tai epäoikeudenmukaisena ja syrjivänä kohteluna. Katso syrjintä, marginalisoitu. Lue lisää tästä.

Liitännäinen komorbiditeetti (comorbid, comorbidity)
= Sairauden, mielenterveyden häiriön tai muun diagnoosin esiintyminen samaan aikaan jonkun muun sairauden, vamman tai neurotyypin kanssa. Monet neurotyypit, vammat ja sairaudet erityisesti hoitamattomana aiheuttavat uusien ongelmien puhkeamista.

Lukivaikeus, lukihäiriö dysleksia (dyslexia)
= Neurotyyppi ja hahmotushäiriö, jonka seurauksena lukeminen työlästä, epätarkkaa ja/tai hidasta. Hahmotushäiriön juurisyynä pidetään aivojen poikkeavaa tapaa käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa sekä tunnistaa symboleita eli muotoihin yhdistettyjä merkityksiä kuten kirjaimia. Katso myös kirjoittamisen häiriö. Lue lisää tästä.

Luottoruoka, samaruoka, turvaruoka (samefood, safefood)
= Ruokalaji, joka koetaan turvalliseksi ja miellyttäväksi tai josta saadaan lohtua. Luottoruoka liittyy erityisesti autismiin, mutta myös muihin neurotyyppeihin, joissa ruoka voi tuoda ennakoitavuutta, ylläpitää rutiinia tai tukea itsesäätelyä.

Lämpötila-aisti (sense of temperature)
= Aisti, joka havainnoi ja tulkitsee kehon ulkoista ja sisäistä lämpötilaa. Lämpötila-aistin aliherkkyys voi aiheuttaa esim. sitä, ettei huomaa palelua tai ylikuumenemista ennen kuin se vaikuttaa toimintakykyyn. Lämpötila-aistin yliherkkyys voi aiheuttaa esim. vaikeutta toimia itselle liian lämpimässä tai viileässä tilassa. Katso aistiherkkyys, aistialiherkkyys, aistiyliherkkyys.

M

Makuaisti (taste, sense of taste, gustatory system)
= Aisti, joka havaitsee ja tulkitsee suussa ja kielessä olevia makuja eli kemikaaleja. Makuaistin aistinsolut havaitsevat nykytiedon mukaan suolaisuutta, makeutta, happamuutta, karvautta ja umamia. Aivot yhdistävät näihin hajuaistilta ja suun muilta aistinsoluilta saatavaa tietoa (kuten lämpötila-aisti tulisuuden kohdalla) muodostaakseen kokonaiskuvan mausta. Syömiseen liittyvät aistimukset eivät siis liity pelkästään makuun, vaan ovat yhdistelmä useita eri aisteja. Makuaistin aliherkkyys voi ilmetä esim. ruokahaluttomuutena tai mieltymyksenä voimakkaan makuiseen ruokaan. Makuaistin yliherkkyys voi ilmetä esim. vaikeutena sietää jotain makua kuten suolaista, hapanta tai imelää ruokaa tai poikkeuksellisena kykynä tunnistaa ja erottaa makuja toisistaan. Katso aistiherkkyys, aistialiherkkyys, aistiyliherkkyys.

Maskaaminen, mukautuminen, naamioituminen (masking, camouflaging)
= Neuroepätyypillisten piirteiden peittämistä ja muokkaamista niin, että henkilö vaikuttaisi neurotyypilliseltä turvattomissa tilanteissa. Maskaaminen voi olla alitajuista tai tietoista, ja sitä voi tehdä, vaikkei olisi tunnistanut itseään neuroepätyypilliseksi. Maskaaminen voi olla joissain uhkaavissa tilanteissa välttämätöntä erityisesti, kun henkilö kuuluu marginalisoituun vähemmistöön kuten seksuaali-, sukupuoli- tai bipoc-vähemmistöön. Maskaaminen on yksilölle kuormittavaa ja voi johtaa uupumukseen. Katso autistinen burnout.

Mikroaggressio (microaggression)
= Tahallinen tai tahaton, usein harmittomalta vaikuttava kommentti, teko, asenne tai olettamus, joka vahvistaa tai ylläpitää syrjiviä stereotypioita ja asenteita. Ne voivat olla loukkaavia ja/tai toiseuttavia eli ulkopuolisuutta aiheuttavia ja niiden vaikutukset kasaantuvia. Mikroaggressiot voivat olla esimerkiksi yksilön identiteetin ja kokemusten kieltämistä tai vähättelyä, yksityisyyden loukkaamista, infantilisointia tai henkilön ohittamista. Katso vähemmistöstressi. Lue lisää: Andrews Erin (2020). Disability as diversity: Developing cultural competence. Oxford University Press.

Misofonia (misophony)
= Ääniyliherkkyyden muoto, jossa tietyt äänet aiheuttavat voimakasta ahdistusta, ärtymystä, pakokauhua tai muita kielteisiä tunteita. Tyypillisiä misofoniaa aiheuttavat ääniä ovat mm. maiskutus, köhiminen, kovaääninen hengitys tai moottoriäänet. Katso kuuloaisti.

Monimuotoisuus, monimuotoinen (diversity)
= Elottomien ja abstraktien asioiden erilaisuus ryhmän kesken. Esim. monimuotoiset työpaikkakäytännöt, monimuotoiset vaatteet tai monimuotoiset kalliot. Ihmisten ominaisuuksiin liittyvässä erilaisuudessa suosittelemme käyttämään sanaa ‘moninaisuus’. Katso moninaisuus.

Moninaisuus, moninainen (diversity)
= Liittyy erityisesti ihmisten ja muiden elollisten olentojen erilaisuuteen. Moninaisuus kuvaa ryhmän ominaisuutta. Yksilö ei voi olla yksinään moninainen.

Monotropismi (monotropism) = Teoria autismista. Tila tai taipumus, jossa henkilö keskittyy intensiivisesti yhteen asiaan tai kohteeseen kerrallaan ja kokee vaikeuksia jakaa huomiota useiden asioiden välillä. Katso toiminnanohjaus, inhibitio. Lue lisää tästä.

N

Narkolepsia (narcolepsy)
= Neurotyyppi ja neurologinen liikaunisuussairaus (hypersomnia), jonka syytä ei toistaiseksi tunneta. Sen keskeisiä piirteitä ovat väsymys ja nukahtelutaipumus. Narkolepsiaan voi liittyä lisäksi esim. unihalvauksia, hallusinaatioita, “autopilotilla” toimimista, muistivaikeuksia sekä nukahtamiseen liittyviä tapaturmia.

Neuroenemmistö (neuromajority)
= Samaan tai samoihin neurotyypillisiin neurotyyppeihin kuuluvien ihmisten ryhmä, joka hyötyy neurotyypillisestä asemastaan. Neuroenemmistöllä on neuronormatiivisessa yhteiskunnassa etuoikeutettu asema suhteessa neurovähemmistöihin.

Neuroepätyypillinen, neuropoikkeava neurodivergentti (neurodivergent)
= Henkilö, jonka neurokognitiivinen toiminta poikkeaa tilastollisesti valtaväestön eli neurotyy-pillisten henkilöiden toiminnasta. Katso neurotyypillinen.

Neuroinkluusio (neuroinclusion, neuroinclusivity)
= Pyrkimys luoda osallistavia ja mukautettuja työ- ja oppimisympäristöjä neuroepätyypillisille henkilöille. Termi yhdistää sanat "neuro" (hermosto ja aivot) ja "inkluusio" (osallisuus). Neuroinklusiiviset käytännöt huomioivat erilaisten ihmisten tarpeet työpaikalla, kuten hiljaisen työtilan, selkeän viestinnän ja etätyöskentelyn. Katso osallistaminen/sisällistäminen, kohtuulliset mukautukset, neuromoninaisuusmalli, neuromoninaisuusliike.

Neurokvääri (neuroqueer) = Intersektionaalinen identiteetti tai toiminta, jossa neurovähemmistöidentiteetti risteää seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöidentiteetin kanssa. Neurokvääriys pyrkii ravisuttamaan normatiivisia tiloja. Lue lisää: Melanie Yergeau (2018). Authoring Autism, Neuroqueer

Neuromoninainen (neurodiverse)
= Ryhmän tai yhteisö, jossa on erilaisia neurotyyppejä. Koska moninaisuus on ryhmän ominaisuus, yksilö ei voi yksinään olla neuromoninainen. Katso neuromoninaisuus.

Neuromoninaisuus neurodiversiteetti (neurodiversity)
= Kuvaa ihmisaivojen monia tapoja eli variaatioita käsitellä tietoa (vrt. biodiversiteetti). Neuromoninaisuus on kattotermi, jonka alle kuuluvat kaikki neuromoninaisuuden muodot kuten autismin kirjo, ADHD, oppimisvaikeudet, persoonallisuushäiriöt, myös neurotyypillisyys. Katso neurotyyppi, neuromoninaisuusmalli.

Neuromoninaisuusliike (neurodiversity movement)
= Neuromoninaisuusliike on 1990-luvulla syntynyt yhteiskunnallinen ihmisoikeusliike, joka tavoittelee yhdenmukaisia oikeuksia, yhdenvertaisuutta, kunnioitusta ja täyttä yhteiskunnallista osallisuutta neurovähemmistöön kuuluville ihmisille. Neuromoninaisuusliike on lähtenyt liikkeelle autistiaktivistien toiminnasta, jonka vuoksi autismi on yhä neuromoninaisuusliikkeen keskiössä.

Neuromoninaisuusmalli neurodiversiteettiparadigma (neurodiversity paradigm)
= Näkökulma ja filosofinen lähestymistapa, jonka mukaan ihmisten neurologinen erilaisuus on luonnollista ja arvokasta. Mallin mukaan neuroepätyypillisyys on vähemmistö-, identiteetti- ja sosiaalinen ilmiö, jonka vuoksi sen tavoitteena on neurovähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Mallin keskiössä on osallisuusperiaate, joka korostaa neurovähemmistön osallistamisen heitä itseään koskevaan tiedontuotantoon ja päätöksentekoon.

Neuronormatiivinen, neuronormatiivisuus (neuronormative)
= Ihmisen toimintaan, tunteisiin ja ajatteluun liittyvät sosiaaliset normit, arvot, uskomukset ja odotukset, joita pidetään oikeina ja “normaaleina”. Neuronormatiivisessa ajattelussa neurotyypillisiä olemisen tapoja pidetään ihanteellisena ja hyväksyttävinä, kun taas neuroepätyypillisiä olemisen tapoja pidetään poikkeavina ja virheellisinä. Katso neurotyypillisyys, neuroepätyypillisyys. Lue lisää: Rismiller Jessica (2024). Encountering neurodiversity-affirming perspectives of neurodivergent experiences: A collaborative exploration with caregivers. Fielding Graduate University

Neuropelastaja, neuropelastajuus (neurosaviorism)
= Tilanne, jossa neuroenemmistöön kuuluva henkilö ottaa tehtäväkseen auttaa neurovähemmistöön kuuluvia pyytämättä ja kuuntelematta. Pintapuolisesti hyväntahtoista auttamista motivoi aidon auttamishalun sijaan henkilön oman mielihyvä tavoittelu, oman moraalisuuden korostaminen ja taloudellinen etu kuten palkka. Neuropelastajuus on holhoavaa ja rakentaa ylemmyydentuntoa suhteessa autettaviin eikä pyri aidosti osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Neuropelastajuus ylläpitää ableistisia valtarakenteita, vaikka väittää usein olevansa antiableistista. vertaa valkoinen pelastajuus. Katso ableismi, antiableismi.

Neuroseptio (neuroception)
= Ns. turvallisuustutka eli hermoston jatkuvaa ja tiedostamatonta uhan ja turvan aistimista. Katso selviytymisreaktio. Lue lisää tästä, Maanmieli & Sarvela (2022). Yhteinen mieli.

Neurotyypillinen nentti (neurotypical)
= Henkilö, joka käyttäytyy, vuorovaikuttaa ja ajattelee vallitsevan kulttuurin normien ja odotusten mukaisesti. Neuronormatiivisessa yhteiskunnassa neurotyypilliset ovat etuoikeutettuja suhteessa neuroepätyypillisiin.

Neurotyypillisestä menevä (passing as non-autistic)
= Neuroepätyypillinen, joka “näyttää“ tai vaikuttaa neurotyypilliseltä ulkopuolisen ihmisen mielestä. Vertaa valkoisesta menevä (white-passing). Katso maskaaminen.

Neurotyyppi (neurotype)
= Pitkäaikainen tai pysyvä hermoston ominaisuus tai ominaisuusryhmä, joka vaikuttaa henkilön toimintaan, vuorovaikutukseen ja/tai ajatteluun. Voi olla hyödyllinen, haitallinen tai sekä-että.

Neurovahvistava lähestymistapa (neuroaffirming, Neurodiversity Affirming Practices (NAP))
= Filosofinen lähestymistapa ja asiakaskeskeinen palvelumalli, jonka keskeisiä periaatteita ovat neuromoninaisuusmallin omaksuminen, neuronormatiivisuudesta luopuminen, tiedollinen oikeudenmukaisuus, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, asiakkaan neurotyypin kunnioittaminen sekä vahvuusperustainen lähestymistapa. Lähestymistapa tarjoaa yksilöllistä tukea ja mukautuksia, jotka huomioivat asiakkaiden ominaispiirteet, tarpeet ja vahvuudet. Katso neuronormatiivisuus, neuromoninaisuusmalli, Ei mitään meistä ilman meitä.

Neurovähemmistö (neurominority)
= Samaan tai samoihin neuroepätyypillisiin neurotyyppeihin kuuluvien ihmisten ryhmä, joka jakaa ryhmäidentiteetin, hyötyvät yhteisönsä tuesta ja/tai ajavat ryhmänsä oikeuksia. Neurovähemmistöt ovat usein marginalisoituja ja kohtaavat syrjintää ja epäyhdenvertaista kohtelua.

Näköaisti (sight, vision, sense of sight, visual system)
= Aisti, joka havaitsee ja tulkitsee valon määrää ja väriä. Useimmille ihmisille ensisijainen aisti maailman hahmottamiseen ja ymmärtämiseen. NNäköaistiin liittyvät aliherkkyydet liittyvät enemmän siihen, miten aivot käsittelevät silmistä tulevaa tietoa. Näköaistin aliherkkyys voi aiheuttaa esim. tarpeen kirkkaalle valolle tai vaikeutta erottaa värisävyjä toisistaan. Näköaistin yliherkkyys voi aiheuttaa esim. vaikeutta sietää kirkasta auringonvaloa tai halogeenilamppuja ja muita räpsyviä valoja. äköaistiin liittyvät aistiherkkyydet eivät johdu silmien tai aivojen rakenteellisista eroista, jotka aiheuttavat mm. huononäköisyyttä, sokeutta tai värisokeutta. Katso aistiherkkyys, aistialiherkkyys, aistyliherkkyys.

O

Omien oikeuksien puolustaminen (self-advocacy)
= Aktivismin muoto, jonka ydinmuotoja ovat oman äänen vahvistaminen, omien tarpeiden tunnistaminen ja ilmaiseminen sekä tukitoimien vaatiminen itselle.

Osallistaminen, sisällyttäminen inkluusio (inclusion)
= Pyrkimys ottaa toimintaan mukaan kaikki ihmiset, erityisesti marginalisoidut ihmiset, jotka saattaisivat muuten jäädä ulkopuolelle. Vaatii ihmisten erilaisten tarpeiden kuuntelemista, kunnioittamista ja huomioimista sekä valmiutta muokata käytäntöjä tarpeen mukaan. Katso neuroinkluusio, marginalisoiminen.

P

Pakko-oireinen häiriö, OCD (Obsessive Compulsive Disorder)
= Neurotyyppi ja häiriö, jonka ydinpiirteitä ovat kuormittavat pakkoajatukset ja pakkotoiminnot. Pakkoajatukset ovat vastentahtoisia, ahdistavia ja/tai pelottavia. Pakkotoiminnot pyrkivät vähentämään ja poistamaan pakkoajatuksia ja niistä seuraavia epämiellyttäviä tunteita, mutta oikeasti ylläpitävät pakkoajatuksia. Pakkotoimintojen kuten tarkastelurutiinien päämääränä ei ole mielihyvän tuottaminen, vaan pakkoajatusten tuottaman ahdistuksen lievittäminen tai jonkin pelottavan tapahtuman estäminen. Katso kokemustarina Neuromoninaisten blogista.

Palilalia (palilalia)
= Sanojen, fraasien ja lauseiden toistaminen ääneen tai mielessä viiveellä eli jonkin ajan kuluttua sen kuulemisesta. Katso kaikupuhe, stimmaaminen.

PDA (Pervasive Drive for Autonomy, Pathological Demand Avoidance, Extreme Demand Avoidance)
= Äärimmäinen pyrkimys autonomiaan. PDA:n tutkimus on tällä hetkellä ristiriitaista, mutta tällä hetkellä sitä pidetään autismin alatyyppinä ja neurotyyppinä. On myös näyttöä, että se esiintyy enemmän ADHD:n kuin autismin yhteydessä. PDA:n ydinpiirteisiin kuuluu itsenäisyyden ja toimijuuden rajoittamisesta syntyvä voimakas ahdistus, josta seuraa tarve vältellä ja vastustaa pyyntöjä, vaatimuksia ja/tai tavanomaisia arkirutiineita. Vaatimukset voivat olla todellisia vaatimuksia kuten suoria käskyjä ja pyyntöjä tai koettuja vaatimuksia kuten itseen kohdistuvia odotuksia, joiden koetaan rajoittavan omia mahdollisuuksia. Koetut vaatimukset saattavat olla myös itsestä lähtöisiä kuten janon, nälän ja väsymyksen tunne. Katso autonomia.

Puhumattomuus mutismi (mutism)
= Tilapäinen tai pysyvä puhumattomuus. Sen syitä ei tunneta tarkasti, mutta sitä pidetään ennemmin ahdistukseen liittyvänä kuin puheen ja kielen kehityksen haasteena. Katso tilannekohtainen puhumattomuus.

R

RSD, äärimmäinen herkkyys hylkäämiselle (Rejection Sensitive Dysforia)
= Kokonaisvaltainen henkinen ja/tai tunteellinen paha olo, joka voi tulla ihmiselle, kun hän kokee tai pelkää tulevansa hylätyksi, torjutuksi tai moitituksi. Reaktio perustuu henkilön tulkintaan tilanteesta eikä välttämättä liity aitoon torjuntaan tai hylkäämiseen. Aiheesta ei ole tehty kattavaa tieteellistä tutkimusta, vaikka ilmiö liitetään erityisesti ADHD:seen ja autismiin. RSD:n on myös esitetty olevan traumaperäinen reaktio, joka on yleinen kaikilla vähemmistöryhmillä ja muilla syrjintää kokeneilla ihmisillä. Katso dysforia, selviytymisreaktio, vähemmistöstressi.

S

Saavutettavuus (accessibility)
= Aineettoman ja abstraktin ympäristön soveltuvuus kaikille ihmisille eli mm. kielen, toimintakäytäntöjen, verkkosivujen ja palveluiden esteettömyys. Saavutettavuusajattelu pyrkii tekemään palveluista sellaisia, joita voi käyttää mahdollisimman moni mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on olennainen osa yhdenvertaisuutta ja kaikille avointa ja mahdollista yhteiskuntaa. Katso esteettömyys, osallistaminen, yhdenvertaisuus. Lue lisää tästä, Autismiliitto

Selviytymisreaktio, taistele-pakene-jähmety-miellytä -reaktio sympaattisen hermoston aktivaatiotila (survival response, fight-or-flight response, fight-flight-freeze-fawn response)
= Stressireaktio, jossa hermosto ali- tai ylivireytyy uhkaavaksi, vaaralliseksi tai ylivoimaiseksi koetussa tilanteessa. Tällöin hermosto panostaa nopeita reaktioita mahdollistaviin prosesseihin ja vähentää panostusta tarkkuutta, huolellisuutta ja kärsivällisyyttä vaativiin prosesseihin. Tilan tavoite on selviytyä tilanteesta tavalla tai toisella lyhyellä aikajänteellä, jonka vuoksi ihminen ei aina osaa huomioida toimintansa pitkäjänteisiä vaikutuksia. Aktiivisessa muodossa ilmenee joko taistelureaktiona eli hyökkäävyytenä ja väkivaltaisuutena tai pakoreaktiona eli välttelynä ja tilanteesta poistumisena. Passiivisessa muodossa ilmenee joko jähmettymisreaktiona eli dissosiaationa tai miellyttämisenä eli mm. valehteluna tai sopeutuvaisuutena omien tarpeiden vastaisesti. Katso tunneromahdus, sulkeutuminen, dissosiaatio, neuroseptio.

Sisäistetty ableismi (internalised ableism)
= Yksilön omaksumat yhteiskunnan ja kulttuurin ableistiset käsitykset, arvot ja asenteet. Vammaisella, sairaalla tai toimintakyvyltään rajoittuneella ihmisellä sisäistetty ableismi haastaa mielenterveyttä mm. vaikeuttamalla itsetunnistamista ja ajamalla ihmistä maskaamaan piirteitään. Katso ableismi, itsetunnistaminen, maskaaminen, vähemmistöstressi

Sovellettu käyttäytymisanalyysi (Applied Behaviour Analysis)
= Menetelmä, joka perustuu käyttäytymisen analysointiin ja muokkaamiseen. ABA:n tavoitteena on vahvistaa toivottuja käyttäytymismalleja ja vähentää ei-toivottuja käyttäytymisiä käyttäen palkitsemista ja systemaattista opetusta. Tätä menetelmää käytetään usein autististen henkilöiden kuntoutuksessa ja opetuksessa. Menetelmä on kuitenkin saanut voimakasta kritiikkiä autistiselta yhteisöltä, koska sen on katsottu edellyttävän autisteilta neurotyypillistä käyttäytymistä ja johtavan siihen, että autistisia piirteitä pyritään piilottamaan sen sijaan, että heidän ominaispiirteensä hyväksyttäisiin ja heidän aito hyvinvointinsa asetettaisiin etusijalle. ABA:lla on todettu olevan merkittävästi negatiivisa vaikutuksia autistisen henkilön hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Katso maskaaminen, neuronormatiivisuus.

Stimmi, stimmata, stimmaaminen stereotyyppinen tai toisteinen motorinen toiminta (stimming)
= Itsesäätelyn muoto, jossa aisteja ja muuta hermostoa aktivoidaan toisteisilla liikkeitä, äännähdyksillä tai muulla aisteihin liittyvällä toiminnalla. Stimmaamisen tavoite on tuottaa miellyttäviä aistikokemuksia ja/tai rauhoittaa omaa hermostoa stressaavissa tilanteissa. Kaikki ihmiset stimmaavat välillä esim. hyräilemällä tai heiluttamalla jalkaansa. Monet neuroepätyypilliset kuten autistit ja ADHD-ihmiset stimmaavat kuitenkin tavanomaista useammin ja tavoilla, jotka saattavat herättää muissa ihmisissä oudoksuntaa tai paheksuntaa. Lue lisää tästä.

Sulkeutuminen suttari (shutdown)
= Ylikuormituksesta johtuva itsesäätelyn epätasapainotila, jossa henkilö reagoi sisäänpäin suuntautuneesti. Johtuu ylivoimaisesta ja/tai stressaavasta tilanteesta, kuten liiallisesta aistikuormituksesta, sosiaalisesta paineesta tai voimakkaista tunteista. Suttari voi ilmetä lamaantumisena, sulkeutumisena, itkuisuutena, puhumattomuutena tai piiloutumisena. Katso selviytymisreaktio, tunneromahdus, dissosiaatio, tilannekohtainen puhumattomuus.

Synnynnäinen, syntyperäinen (inherent)
= Ominaisuus, joka ihmisellä on syntymästä kuolemaan. Ominaisuus voi kuitenkin tulla esiin eli puhjeta vasta myöhemmin esim. murrosiässä. Synnynnäisiä neurotyyppejä ovat mm. autismi, ADHD ja Touretten oireyhtymä. Katso hankinnainen. Lue lisää: Kielitoimiston sanakirja

Syrjintä (discrimination)
= Henkilön huonoa kohtelua tai henkilön asettamista huonompaan asemaan jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella (ikä, alkuperä, sukupuoli, terveydentila, vammaisuus yms.). Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välittömän eli suoran syrjinnän muotoja ovat esim. ruumiillinen tai sanallinen väkivalta sekä kohtuullisten mukautusten epääminen. Välillisen eli epäsuoran syrjinnän muotoja ovat esim. haasteiden vähättely tai ohittaminen sekä mikroaggressiot. Katso ableismi, disabilismi, yhdenvertaisuus.

Syrjäyttäminen, syrjäytyminen marginalisoitu, marginalisoiminen (to marginalise, marginalisation)
= Henkilön tai ryhmän yhteiskunnallisten ja sosiaalisten mahdollisuuksien kaventaminen normien, asenteiden, ennakkoluulojen ja yhteiskunnallisten rakenteiden kautta. Katso syrjintä, leima.

Sävyindikaattorit sävytägit (tone tags)
= Tekstipohjaiseen viestiin lisättävä sana, kirjain tai kirjainyhdistelmä, joka kertoo viestin tarkoitetun sävyn ja lisää saavutettavuutta. Lisätään virkkeen tai kappaleen jälkeen, esim. “Onpa hyvä. /sarkasmi” tai “Onpa hyvä. /s”. Sävyindikaattorien käyttäminen vähentää väärinymmärryksiä ja nopeuttaa viestin tarkoituksen hahmottamista. Katso saavutettavuus. Lue lisää tästä.

Sävykyttääminen (tone policing)
= Keskustelutaktiikka, joka vähättelee tai ohittaa vastapuolen viestinnän merkityksen ja tavoitteen sen tyylin tai koetun sävyn perusteella. Sävykyttäys vie huomion pois itse ongelmasta ja siirtää huomion puhujan olemukseen ja toimintatapaan. Sävykyttäys pyrkii korjaamaan puhujaa, joka ei noudata sosiaaliseen rooliin liittyviä vuorovaikutusodotuksia tai -normeja. ADHD, autismi ja monet muut neurotyypit vaikuttavat ajatteluun, vuorovaikutukseen ja käytökseen tavoilla, jotka poikkeavat sosiaalisista odotuksista ja normeista ja altistaa sävykyttäykselle muita useammin. Sävykyttäys kietoutuu siis ableismin lisäksi voimakkaasti rasismiin, seksismiin, klassismiin ja muihin ulkoisesti havaittaviin vähemmistöasemiin. Katso intersektionaalisuus.

T

Tasa-arvo (equality)
= Ihmisten kohtelu samalla tavalla riippumatta heidän ominaisuuksistaan eli resurssien kuten rahan tai huomion jakaminen ja käyttäminen tasan ihmisille, erityisesti eri ihmisryhmille. Tasa-arvo ei huomioi ihmisten tarpeita ja haluja, vaan antaa saman verran asioita jokaiselle. Tämän seurauksena tasa-arvo syrjii vammaisia, sairaita ja muita ihmisiä, jotka tarvitsevat muita ihmisiä enemmän tukea, tietoa tai apua joissakin asioissa. Katso yhdenvertaisuus. Lue lisää tasa-arvo laki ja tasa-arvovaltuutettu

Tasapainoaisti (balance, vestibular system)
= Aisti, joka havainnoi ja tulkitsee kehon asentoa ja suuntaa suhteessa muuhun ympäristöön. Tasapainoaisti perustuu sisäkorvassa sijaitsevaan tasapainoelimeen, jonka tietoa aivot yhdistävät muilta aisteilta saatuun tietoon. Tasapainoaistin aliherkkyys voi aiheuttaa esim. kömpelyyttä tai tasapainoaistin stimmausta eli aktivointia pyörimällä tai nopeilla liikkeillä. Tasapainoaistin yliherkkyys voi aiheuttaa esim. matkapahoinvointia tai liikkumiseen liittyvää arkuutta. Katso aistiherkkyys, aistialiherkkyys, aistiyliherkkyys, stimmaus.

Tic-oire (tic)
= Tahdosta riippumattomia toimintoja, jotka esiintyvät joko lihasliikkeinä kuten silmien räpsyttelynä tai ääninä esim. huudahduksina. Joillakin tic-oireita edeltää aistilliset tuntemukset kuten kutina, paine tai kipu. Lievät tic-oireet ovat hyvin yleisiä lapsilla, eikä niistä yleensä ole terveydellistä haittaa vaikka voivat herättää ihmetystä muissa. Ticit ovat yleisempiä mm. ADHD- ja OCD-neurotyypeillä. Pitkään jatkuvat tic-oireet ovat Touretten oireyhtymän ydinpiirre. Katso corprolalia, Touretten oireyhtymä.

Tilannekohtainen puhumattomuus tilannekohtainen mutismi (situational mutism)
= Ajoittainen puhumattomuus, joka voi johtua mm. ahdistuksesta, pelosta ja aistikuormituksesta. Alkaa yleensä jo lapsuudessa ja esiintyy yleensä tietyissä tilanteissa, jotka voi oppia tunnistamaan jo etukäteen. Puhuminen voi esim. olla mahdollista kotona perheen kesken, mutta mahdotonta koulussa. Muotoja “valikoiva” tai “selektiivinen puhumattomuus” ei suositella, sillä henkilö ei valitse puhumattomuutta. Katso puhumattomuus, selviytymisreaktio, sulkeutuminen.

Toiminnanohjaus (executive function, executive functioning)
= Kyky suunnitella, toteuttaa ja havainnoida omaa käyttäytymistään tarkoituksenomaisesti ja tehokkaasti. Koostuu tunnesäätelystä, aloitekyvystä, organisoinnista, työmuistista, joustavuudesta, suunnittelusta, impulssikontrollista ja itsetietoisuudesta. Katso inhibitio.

Tokenismi (tokenism) = Näennäistä osallistamista ilman aitoa yhdenvertaisuutta. Tokenismilla viitataan käytäntöihin, joilla tehdään vain pintapuolisesti tai symbolisesti ponnisteluja moninaisuuden ja inkluusioon eteen. Tokenismissa toisenlaista ihmistä kohdellaan keinona tavoitella hyötyä itselle. Tämä estää vähemmistöön kuuluvan henkilön aitoa mahdollisuutta tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään. Lue lisää tästä.

Touretten oireyhtymä (Tourette’s syndrome)
= Neurotyyppi ja neurologinen oireyhtymä, jonka ydinoireet ovat erilaiset motoriset ja äänelliset tic-oireet. Oireet alkavat yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta voivat puhjeta myös myöhemmällä iällä. Jotkut toureetikot eli henkilöt, joilla on Touretten oireyhtymä, kokevat neurotyypin neutraalina osana itseä, mutta monille kyseessä on sairaus, johon toivotaan hoitoa ja parannusta. Katso koprolalia, tic-oireet.

Tuen tarpeet (support needs)
= Erityisesti autismin kohdalla käytettäviä kuvauksia henkilön avun tarpeista, esim. matala tai korkea tuen tarve. Ei ole pysyvä määre eli huomioi tuen tarpeiden vaihtelun eri tilanteissa ja myös elämäntilanteen myötä muuttuvat tarpeet. Parempi vaihtoehto toimintakykyä kuvaaville leimoille kuten lievälle ja syvälle autismille koska tuen tarpeet antavat täsmällisemmän kuvauksen yksilön toimintakyvystä. Katso leima/leimaaminen.

Tunneromahdus, hermoromahdus melttari (meltdown)
= Ylikuormituksesta johtuva itsesäätelyn epätasopainotila, joka purkautuu ulospäin suuntautuneesti. Voimakas reaktio ylivoimaiseen ja stressaavaan tilanteeseen kuten liialliseen aistikuormitukseen, voimakkaisiin tunteisiin tai vastoinkäymisiin. Melttari voi näkyä paniikkikohtauksenomaisena reaktiona, itkuna, huutamisena, itsensä satuttamisena, esineiden heittelynä tai erilaisina toiminnanohjauksen haasteina. Katso selviytymisreaktio, sulkeutuminen.

Tuntoaisti, kosketusaisti (touch, tactile sense, somatic system)
= Aisti, joka havaitsee ja tulkitsee ympäristöä kosketuksen välityksellä. Iholla ja limakalvoilla on erikseen aistinsolut mm. kovan paineen, hienovaraisen kosketuksen ja ihon venymisen havaitsemiseen. Tuntoaistin aliherkkyys voi aiheuttaa esim tavallisen kosketuksen kokemisen kutituksena tai hienomotoriikan haasteina. Tuntoaistin yliherkkyys voi aiheuttaa esim kosketuksen kokemisen kipuna tai vaikeutena sietää karheita kankaita tai vaatteissa olevia pesulappuja. Katso aistiherkkyys, aistialiherkkyys, aistiyliherkkyys.

V

Vammaiskulttuuri (disability culture)
= Vammaisuuden ja toimintarajoitteisuuden lähestyminen kulttuurisena kokemuksena, jossa samankaltaisen identiteetin omaavat yksilöt jakavat ainutlaatuisen ja merkityksellisen yhteyden. Vammaiskulttuuriin voi liittyä kulttuureille ominaisesti jaettuja arvoja, uskomuksia, käytänteitä ja kieltä. Lue lisää: Andrews Erin (2020). Disability as diversity: Developing cultural competence. Oxford University Press

Vammaisuuden ihmisoikeusmalli vammaisuuden ihmisoikeusparadigma (human rights model of disability)
= Tarkastelee vammaisuutta ihmisoikeuskysymyksenä ja keskittyy vammaisten oikeuksien edistämiseen. Malli korostaa, että vammaisilla on samat oikeudet kuin kaikilla muilla, ja että yhteiskunnan on poistettava heidän yhdenvertaista elämäänsä rajoittavat esteet. Katso vammaisuus, yhdenvertaisuus.

Vammaisuuden lääketieteellinen malli vammaisuuden lääketieteellinen paradigma (medical model of disability)
= Tarkastelee vammaisuutta ensisijaisesti kehon vammojen ja toimintavajeiden kautta. On perinteisesti hallinnut tapaa lähestyä vammaisuutta. Malli korostaa asiantuntijoiden valtaa, eikä se huomioi vammaan liittyviä ympäristöllisiä, kulttuurisia tai sosiaalisia näkökulmia.

Vammaisuuden sosiaalinen malli, VSM vammaisuuden sosiaalinen paradigma (social model of disability)
= Vammaisuuden tulkitseminen yhteiskunnan tuottamana ja ylläpitämänä sosiaalisena konstruktiona, joka perustuu yhteiskunnallisiin normeihin, asenteisiin, kieleen ja fyysisiin esteisiin. Tämä tarkoittaa, että vammaisuus heijastaa käsityksiä ihmisyydestä, normaaliudesta ja hyvästä elämästä, ja vaikuttaa siihen, miten vammaisuus koetaan ja määritellään. VSM ei kiellä vammaisuuden tuomia haasteita, mutta painottaa, että vammaisuus ei ole yksilön ominaisuus, vaan seurausta ympäristön esteistä ja yksilön suhteesta yhteiskuntaan. Malli korostaa tarvetta purkaa nämä esteet ja syrjivät rakenteet, jotta vammaiset voivat osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti. Kun ympäristö tehdään saavutettavaksi ja esteettömäksi, yksilön kokemat rajoitteet voivat vähentyä merkittävästi

Vammaisuus, toimintarajoitteisuus (disability)
= Pitkäaikainen tai pysyvä vamman tai sairauden aiheuttama fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä toimintarajoitteisuus, joka yhdessä yhteiskunnassa esiintyvien esteiden kanssa estää yksilöä osallistumista yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuutta voidaan tarkastella eri mallien, kuten lääketieteellisen, sosiaalisen ja ihmisoikeusmallin avulla. Se voidaan nähdä myös kulttuurin moninaisuutena ja vähemmistökysymyksenä. Katso vammainen, vammaiskulttuuri. Lue lisää tästä.

Viivytellä, viivyttely prokrastinaatio, prokrastinoida (procrastination)
= Asioiden tekemisen välttely. Ei johdu laiskuudesta, vaan kumpuaa yleensä asian tekemiseen liittyvästä epäselkeydestä ja/tai vaikeista tunteista. Yksi ADHD:n ydinpiirteistä.

Vähemmistö (minority)
= Jonkin pysyvän tai pitkäaikaisen ominaisuuden jakava ihmisryhmä, joka edustaa tilastollisesti pienempää osaa väestöstä ja/tai on epäedullisemmassa asemassa suhteessa muuhun väestöön. Katso vähemmistöstressi, intersektionaalisuus.

Vähemmistöstressi (minority stress)
= Syntyy, kun yksilö kuuluu leimaamisen kohteena olevaan vähemmistöön. Krooninen stressitila, joka perustuu koettuihin ja kasautuneihin syrjintäkokemuksiin, niiden aiheuttamaan ahdistukseen ja pelkoon sekä erilaisuuden ja toiseuden tunteisiin. Vähemmistöstressi vaikuttaa kielteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin sekä lisää syrjäytymisen riskiä. Katso leima/leimaaminen, selviytymisreaktio, syrjintä. Lue lisää tästä.

Y

Yhdenvertaisuus (equity)
= Perusoikeus, jonka mukaan ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän alkuperästään, sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään, sukupuolen ilmaisustaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yhdenvertaisuuden tavoite on antaa kaikille ihmisille samat mahdollisuudet elää ja toteuttaa itseään. Tämä vaatii tarpeiden ja halujen huomioimista resursseja jakaessa. Katso tasa-arvo. Lue lisää tästä.

Yhteenkuuluvuus, yhteisöllisyys (relatedness, connection)
= Yksilön kokemus siitä, että hän kuuluu omaan yhteisöönsä, perheeseen tai muuhun itselle tärkeään ihmisryhmään, hänet hyväksytään omana itsenään ja hän kokee olevansa turvassa. Katso itsemääräämisteoria

Yhteissäätely, kanssasäätely (coregulation)
= Toisen ihmisen tunnesäätelyn ja toiminnanohjauksen tukeminen kuormittavassa tilanteessa oman läsnäolon ja rauhallisuuden avulla. Yhteissäätelyn tavoitteena on rauhoittaa toisen hermostoa ja tukea toista löytämään oma tasapaino. Päämääränä ei ole ratkaista tilannetta toisen puolesta, vaan luoda hänelle turvallisempi olotila, jossa hän voi palauttaa oman tasapainonsa ja toimintakykynsä. Keskeisiä keinoja ovat mm. toisen kehollisen ja sanallisen viestinnän neutraali havainnointi, arvostava kuuntelu, tunteiden ja kokemusten validointi sekä oman itsesäätelyn ylläpitäminen. Katso toiminnanohjaus