Konfliktiälykäs yritys? Palkkaa autisti!

Puhalletaanko teidän yrityksessä yhteen hiileen ja oletteko kuin yksi iso perhe? Ei ehkä kannattaisi! Usein tämä nimittäin tarkoittaa sitä, että soraääniä ei sallita eikä venettä saa niin sanotusti keikuttaa.

Konfliktit ovat väistämätön ja VÄLTTÄMÄTÖN osa yrityskulttuuria - yrityksissä on aina konflikteja. Se, kuinka juuri teidän yrityksessä konfliktit käsitellään, määrittelee sen onko yrityskulttuurinne:

  1. Paikalleen jumahtanut, näivettynyt ja tulehdusherkkä: konflikteja ei käsitellä saati hyödynnetä ja ”toisinsanojat” voivat joutua silmätikuksi tai saada hankalan maineen

  2. Konflikti- ja muutosälykäs: parhaassa tapauksessa konfliktit kirkastavat yrityksen toimintatapoja, luovat uutta ja sitouttavat työntekijöitä

Se, että konflikteja ei osata hyödyntää, ei tarkoita, etteikö niitä olisi. Jokaisessa työyhteisössä on jännitteitä, ihmisten ja ajatusten välisiä. Konfliktiälykäs organisaatio osaa käyttää näitä jännitteitä yhteisön ja koko yrityksen parhaaksi

Rakentavat konfliktit edistävät työn tuloksia, parantavat ihmissuhteita ja voivat jopa lisätä työtyytyväisyyttä. Jos vanhaa ei kyseenalaisteta, on vaikea luoda myöskään mitään uutta.

Konfliktit ovat luonnollinen ja tärkeä seuraus moninaisuudesta

Erilaiset tarpeet ja näkökulmat ovat väistämättä ristiriidassa toistensa kanssa. Kaikkia konflikteja ei voi eikä edes kannata ennaltaehkäistä. Niitä voi kuitenkin oppia ratkaisemaan rakentavasti ja oikeudenmukaisesti.

Konfliktoinnin kulttuuri voi auttaa estämään huonot päätökset. Päätöksistä tulee eettisempiä, kun asioita saa tarkastella kriittisesti ja kyseenalaistaa.

Vaikka konflikteilla on huono maine, oikeissa olosuhteissa konfliktit ovat yritykselle toiminnallinen ja myönteinen asia. Yrityskulttuuri, joka ns. konfliktoi, pystyy parhaimmillaan lisäämään organisaation ketteryyttä, lisäämään työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta organisaatioon ja lisäämään uuden luomista.

Konfliktointiin perustuva yrityskulttuuri rakentaa yrityksen menestymistä pitkällä tähtäimellä.

Mutta miksi palkata autisti?

Meillä autisteilla on tunnetusti taipumusta suorapuheisuuteen, sosiaalisten normien rikkomiseen ja/tai niiden ymmärtämättömyyteen emmekä aina välttämättä välitä hierarkioista. Tämä altistaa meidät ympäristöissä, joissa piirteitämme ei ymmärretä tai arvosteta, sosiaalisille hankaluuksille ja juurikin konflikteille.

Oikeissa olosuhteissa erilainen tapamme ajatella, prosessoida tietoa ja olla vuorovaikutuksessa voi kuitenkin tuoda esiin arvokkaita uusia näkökulmia, pinnan alla kyteviä riskejä, tarkkaa yksityiskohtaisuutta ja innovaatioita.

Organisaatiolle on eduksi oppia kommunikoimaan rehellisesti. Suoruus voi olla toisia kunnioittavaa ja silti rehellistä erimielisyyttä.

HUOM. Jokainen autisti on ainutlaatuinen yksilö, eikä ylläolevat maininnat päde sellaisenaan jokaiseen autistiin.

Autistit voivat olla yritykselle korvaamattoman arvokas etu kuten kuka tahansa työntekijä, joka saa kukoistaa työpaikallaan omilla vahvuuksillaan ja tulee arvostetuksi omana itsenään.

Neurotyypillisetkin, eli ns. “normaalit” työyhteisön jäsenet, käyttäytyvät konflikteissa monin eri tavoin, joten yritykselle on hyötyä kehittää konfliktiälyykkyyttään ja työyhteisön sisäisiä vuorovaikutustaitoja. Vastuu vuorovaikutuksesta työyhteisössä on aivan kaikilla yksilöillä - ei vain meillä autisteilla, joiden harteille usein langetetaan tuomio vuorovaikutuksen epäonnistumisesta.

Yrityskulttuuri, joka tekee psykologisesti turvalliseksi kysyä matalalla kysymyksellä vaikeita kysymyksiä ja jossa saa haastaa ja esittää eriäviä mielipiteitä, on avain menestykseen.

Haluatko oppia lisää konfliktiälykkyydestä ja sen valjastamisesta käytäntöön?

Tule mukaan Neuromoninaisuus työelämässä -verkkokurssillemme, joka starttaa 1.4. alkaen!

Kursillamme saat käytännön työkalut ja avaimet muutokseen ja kohti konfliktiälykästä yrityskulttuuria.

LUE LISÄÄ JA TULE MUKAAN

Valjasta neuromoninaisuus osaksi yrityksenne menestystä ja ole osana muutosta!

- Neuromoninaiset,
Cheyenne, Karita ja Pauliina

Edellinen
Edellinen

Neuromoninaisten vieraskirja - Kaisla / OCD

Seuraava
Seuraava

Neuromoninaisuus työelämässä