Aistiesteettömyys palvelee kaikkia

Mitä on aistiesteettömyys?

Aistiesteettömyydellä tarkoitetaan tilojen ja ympäristön suunnittelua ja muokkaamista siten, että otetaan huomioon tekijät, jotka voivat lisätä aistikuormitusta, ja pyritään vähentämään näitä tekijöitä. Näin ollen sen voisi ajatella liittyvän pelkästään tilojen sisustukseen, mutta se ei rajoitu pelkästään siihen. Aistiesteettömyys myös edellyttää ymmärrystä ja osaamista sekä tulisi sisällyttää osaksi toimintakulttuuriamme.

Aistikuormitus vaikuttaa moneen

Aistikuormituksella tarkoitetaan kuormittumista, joka johtuu eri aistiärsykkeistä. Aistikuormitus näyttäytyy eri ihmisillä eri tavoin, ja jokaisen kyky sietää kuormitusta on yksilöllinen. Eri ärsykkeet aiheuttavat eri ihmisillä eri määrän kuormitusta; siinä missä toinen ei ole moksiskaan ohi ajavasta hälytysajoneuvosta, joku toinen saattaa olla kyykyssä kipeitä korviaan pidellen.

Päässämme on ikään kuin ämpäri, joka täyttyy erilaisista asioista; aistiärsykkeistä, sosiaalisista tilanteista, työstä, muistettavista asioista, tarkkaavuuden säätelystä yms. Kun tämä kuvitteellinen ämpäri alkaa olla täynnä, monet tuntevat itsensä kiukkuisiksi, väsyneiksi, ärtyneiksi ja/tai haluavat olla yksin. Kun ämpäri on täynnä, ei sen ylitsevuotaminen tarvitse välttämättä enää kovin suurta vastoinkäymistä tai kuormitustekijää; oven kahvaan juuttunut paidan helma tai sukan kastuminen voi aiheuttaa melttarin, raivokohtauksen, hallitsemattoman tunteiden purkauksen tai totaalisen väsymisen ja epätoivon tunteen. Kuormituksesta palautuminen saattaa kestää päiviä, jopa viikkoja, riippuen henkilöstä sekä kuormituksen vakavuudesta.

Aistiesteettömyydellä pyritään ehkäisemään kuormitusta

Aistiesteettömyydellä pyritään siis ehkäisemään tai ainakin vähentämään edellämainittua ämpärin täyttymistä. Moni huomaa aistikuormituksen jälkijunassa, jolloin aistiesteettömyydessä on tärkeää ottaa huomioon myös sellaisia seikkoja, jotka eivät välttämättä “hyppää silmille tai korville” niin paljon, kuin vaikkapa huono akustiikka. Värit, materiaalit, tilan avaruus, valaistus, toiminnallisuus ja muotokieli vaikuttavat äänimaailman lisäksi tilasta tulevaan aistikuormaan, ja kaikki nämä ovat seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon eri tiloja remontoidessa tai suunnitellessa.

Aistiesteetön sisustussuunnittelu vaatii ymmärrystä neurokirjosta, aistiherkkyyksistä sekä näiden kahden moninaisuudesta. Toiselle avoin ja avaruudellinen täysvalkoinen tila voi olla rauhoittava, kun taas toinen voi kokea sen ahdistavaksi. Kultaisen keskitien löytäminen vaatii suunnittelulta ja toteutukselta paljon, ja jokaista yksityiskohtaa on mietittävä tarkkaan juurikin aistiherkän näkökulmasta.

Myös neurotyypilliset hyötyvät

Aistiesteettömyys ei ole vain neurokirjolaisten tukitoimi, vaan se palvelee kaikkia. Myös neurotyypilliset henkilöt voivat kuormittua aistiärsykkeistä. Aistiesteettömyys vaikuttaa myös tarkkaavuuden säätelyyn, eli se on suoraan sidonnainen esimerkiksi siihen, miten vaikkapa tietyssä työtilassa työskentely sujuu tai miten tuottavaa se on. Aistikuormitus voi aiheuttaa levottomuutta, kipua ja ahdistuneisuutta sekä vaikuttaa suoriutumiseen esimerkiksi koulussa tai työpaikalla. Kouluissa aistiesteellisyys voi olla jopa esteenä oppimiselle ja osallistumiselle.

Esimerkkivertailu

Otetaan esimerkiksi ja verrokiksi kaksi erilaista työtilaa. Työtila 1 on suuri avokonttori, jonka korkea kattokorkeus ja avara tila suurine ikkunoineen antaa upean vaikutelman sisään astuvalle vierailijalle. Vierailija näkee modernin, hillitysti sisustetun tilan, jonka suuri koko on vaikuttava, mutta jossa on vain muutama työpiste. Työpisteellä päivittäin työskentelevä henkilö x kokee työtilan näin: tila kaikuu, siinä ei ole yksityisyyttä, eikä mahdollisuutta hiljaiseen työskentelyyn. Tila tuntuu kylmältä kokonsa sekä kylmien, yksitoikkoisten sävyjen vuoksi. Hänen työtovereidensa puhe ja tietokoneen naputtelu katkaisee hänen keskittymisensä kymmeniä kertoja päivässä, puhumattakaan tilan läpi kävelevistä muista työntekijöistä tai vierailijoista. Isoista ikkunoista tulee heijastuksia suoraan silmiin, eikä niitä ole haluttu peittää verhoilla.

Työtila 2 on toimisto, jossa työtilat on jaettu väliseinillä, joiden akustiikkaan on panostettu. Lisäksi toimistolla on yhteinen tila, jossa halutessaan voi pitää sparraushetkiä, palavereja tai juoda yhdessä päiväkahvit työkavereiden kanssa. Jokaisen työtila on sisustettu pehmeillä luonnonmateriaaleilla ja luonnollisilla, harmonisilla väreillä, ja työntekijät ovat saaneet tuoda niihin myös omia, persoonallisuuksiinsa sopivia elementtejä viihtyvyytensä lisäämiseksi. Henkilö y pystyy keskittymään paremmin omaan työhönsä, eikä joudu keskeyttämään töitään kuin tauoille lähtiessään.

Arvaatkin varmaan, että henkilö x on erittäin väsynyt työpäivänsä jälkeen, vaikka työkuorma ja -tehtävät henkilön y kanssa ovat täysin samat. Hän ei jaksa tehdä kotitöitä, hän syö nopeaa noutoruokaa ja stressaa jo valmiiksi seuraavaa työpäivää, jossa keskeneräiset työt ja kaikuva avokonttori odottavat. Henkilö y jaksaa todennäköisesti ainakin silloin tällöin myös käydä työpäivän jälkeen harrastamassa ja nähdä ystäviään sekä viettää aikaa perheensä kanssa, ja hän palaa töihin mielellään seuraavana päivänä.

Aistiesteettömyys on sijoitus

Aistiesteettömyys on järjestelykysymys. Siihen panostaminen on sijoittamista esimerkiksi oman henkilöstön hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Sen budjetointiin pitäisi varata rahaa siinä missä varataan esimerkiksi markkinointiinkin; sen tulokset puhuvat varmasti puolestaan pitkällä tähtäimellä.

Neuromoninaiset tekee aistiesteettömyyskartoituksia yrityksiin ja kouluihin niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. Kartoituksessa selvitetään mitkä asiat yrityksen tai koulun tiloissa aiheuttavat aistikuormitusta ja miten paljon. Kartoituksesta laaditaan kattava raportti ja ehdotukset korjaustoimenpiteisiin, jotka me myös tarvittaessa toteutamme. Tämä avaimet käteen -paketti aistiesteettömyyden eteen on sijoitus, joka takaa tyytyväisemmät, jaksavammat ja tuottavammat työntekijät. Kartoituksella ja toimenpiteillä aistiesteettömyyden eteen työnantaja näyttää henkilöstölleen välittävänsä heistä ja heidän hyvinvoinnistaan, sekä parhaassa tapauksessa säästää pitkän pennin rekryprosesseissa ja pitkissä sairaslomissa.